Syksy on tuli taas, se inspiroi kuvaamaan. Alla muutama syksyinen kuva, nauttikaa syksystä!

Hassua mitä rakkaus opettaa.

Kuinka huolta ja murhetta joudut kestämään.

Kuinka kaipaat, pelkäät ja ajattelet, onko jotain sattunut?

Rakkaus opettaa, niin todella:

rakkautta ja huolta, ikävän jokaista puolta. ( 18.3.10)

Se oli lapsuuteni ystävä, tuijotin sitä innostuneena.

Löysin sen uudelleen ja tajusin kuinka hupaisan hyvä se olikaan.

Mistähän voisi olla kyse?

Siinä on taskukokoisia aina mukana olevia otuksia.Taskumonstereita.

Otuksen voi löytää metsästä ruohikosta, merestä, puusta, yms.

Otuksen voi napata pieneen (siihen aikaan) punavalkoiseen palloon.

Annan vinkin, tarina kertoo nuoresta pojasta joka haluaa kerätä ne kaikki?

Nuoren pojan paras ystävä otus on pieni söpö sähköhiiri.

Keksitkö?

Aivan se on P-o-k-é-m-o-n! :p

Tässä vielä se kaikkien aikojen ensimmäinen tunnari:

Mä tunnen sen jo kasvavan,
voiman sisälläin,
uuden haasteen toteutan,
ja teen sen pystypäin!
Takaa vuortenhuippujen,
etsin aina vaan,
ja Pokémonin jokaisen,
mä opin tuntemaaaaaaan~!

Pokémon,
omakseni saan!
Usko vaan,
me yhdessä voitetaan,
Pokémon!
Oot mun ystäväin,
olet aina vierelläin

Pokémon,
omakseni saan,
kun uskaltaa,
niin rohkeus palkan saa,
toinen toistaan opettaa,
Poooookémooooon~

Omakseni saan,
Omakseni saan,
Pokémon!

http://www.youtube.com/watch?v=NRNN9Au1mh0

Siinä vielä muistutuksena jos joltain on sävel unohtunut :D

Inspiraatio hukassa

Mistä sen löytäisin? Miten sen saisin?

Kivenkolosta, huoneen nurkasta?

Mihin se onkaan livistänyt?

Livennyt käsistäni niin kuin liukas ongenvarsi..

Tai yhtä vikkelästi virrannut niin kuin joki virtaa kohti koskea?

Olisiko kenties hukkunut järven tyveneen?

En nyt sitä löydä vaikka yritän, se jumittaa jykevänä kuin vuori paikallaan.

Mistä inspiraationi kipinän taas löytäisin?

Ehkäpä sen jostain taas löydän, ehkä se tulee vastaani kuin ihmiset Helsingin ruuhkaisella kadulla.

Rakkaus

Rakkaus on katalaa, se humalluttaa huomaamattomasti, jättää krapulan, leikkaa terävästi, nostaa nopeasti. Ja silti se on niin ihanaa. Silti ilman sitä ei halua olla.

Muki

Rikouttunut muki voi olla kuin elämä.

Mukin voi korjata, jäljet jäävät.

Samoin ihmisenkin voi korjata, vain elämän jäljet jäävät.

Rakkauslaulu

Tämä laulu kertoo rakkaudesta.

Niin kuin kaikki muutkin.

Tämä laulu kertoo sellaisen tavallisen höpsön rakkaustarinan.

Laulussa tavallinen höpsö rakastuu, ei tosin prinssiin vaan toiseen tavalliseen höpsöön.

Laulussa ei ole onnetonta rakkaustarinaa, vaan onnellinen.

Laulussa tavallinen höpsö saa toiselta tavalliselta höpsöltä vastarakkautta.

Tavalliset höpsöt alkavat seurustelemaan ja ovat onnellisia tavallisia höpsöjä.

Niin kauan kuin sitä kestää.

Sen pituinen se oli tämä laulu, joka kertoi tavallisesta höpsöstä, ja joka ei edes ollut laulu.

Kehtaatko

Onko väärin uskaltaa?

Ei mielestäni.

Eikö ole vain hauskaa kun uskaltaa ja kun kehtaa?

Kyky olla piittaamatta muiden ihmisten mielipiteistä liikaa on lahja.

Jos kehtaa voi laskea sairaalanmäkeä pulkalla alas, saada osakseen jokseenkin kummastuneita katseita.

Voit istua katulampun alla syömässä juustokeittoa, ja hymyillä leveästi ohikulkeville autoilijoille.

Elämästä saa paljon irti jos kehtaa.

Ei kannata jäädä kotiin istumaan kun ei kehtaa.